EN

7. Työllistymistä edistävät palvelut

Työikäisen toimintakyvyn keskeisiä osatekijöitä on psyykkisen, kognitiivisen ja motorisen toimintakyvyn lisäksi tuki- ja liikuntaelinten sekä hengitys- ja verenkiertoelinten toimintakyky. Muun muassa kuntoutuksen ohjauksessa on osattava tunnistaa työkyvyn ja työssäjaksamisen ongelmat unohtamatta asiakkaan kykyjä, taitoja ja voimavaroja. Yksilön hyvinvointia on kyettävä tukemaan muuttuvassa työssä sekä yksilöllisessä elämäntilanteessa ja tavoitteena on oltava työllistyminen. On osattava ehkäistä toimintakyvyn alenemista työturvallisuutta lisäämällä sekä työolosuhteita ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kehittämällä. Työkyvyn alenemisen uhan varhaisella tunnistamisella ja työkyvyn arvioinnilla tuetaan työkykyä ja mahdollistetaan kuntoutus, joka tähtää takaisin työelämään vammasta, sairaudesta tai vajaakuntoisuudesta huolimatta. Ilman riittävää seurantaa ja pelkillä toiminta- ja työkyvyn mittauksilla ja terveystarkastuksilla ei riittävästi tueta selkäydinvammaisen kuntoutumista ja taata kuntoutusprosessin onnistumista. Vaaditaan pitkäjänteistä ja moniammatillista työtä ja osaamisen yhdistämistä.
 

7.1 Työeläkejärjestelmien palvelut

Työeläkejärjestelmät järjestävät kuntoutusmuodoista ainoastaan ammatillista kuntoutusta työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn kohentamiseksi. Oikeus työeläkekuntoutukseen on, jos:
  • selkäydinvammainen ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikää
  • diagnosoitu vika, vamma tai sairaus heikentää tai lähitulevaisuudessa uhkaa heikentää selkäydinvammaisen ansio- tai työkykyä ja on uhka työkyvyttömyyteen
  • selkäydinvammaisella ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella
  • selkäydinvammaisella on työuraa takana jo pidempään, vähintään viisi vuotta
  • selkäydinvamman saaneen työssäolo on vakiintunutta ja hänellä on jokin ammattipätevyys
  • selkäydinvammaiselle on kertynyt ansioita tarkastusjakson ajalta riittävä määrä (vuonna 2017 määrä oli vähän alle 35 000€)
     
Työeläkejärjestelmien ammatillinen kuntoutus pitää sisällään työkokeilua, työhön valmennusta ja koulutusta, joka johtaa työhön tai ammattiin. Ammatillisena kuntoutuksena voidaan myös tukea elinkeinotoiminnan aloittamista tai sen jatkamista ja korvata välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset, jotka ovat kuntoutuksesta aiheutuneet. Työeläkekuntoutus pohjautuu laadittuun kuntoutussuunnitelmaan.
 
Kun arvioidaan heikentynyttä työkykyä, otetaan huomioon selkäydinvammaisen jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja työllä, jota hänen voidaan kohtuudella olettaa tekevän. Arvioinnissa huomioidaan myös selkäydinvammaisen kuntoutujan ikä, koulutus, aiempi toiminta ja vakiintuminen työelämään, aiempi kuntoutushistoria ja esimerkiksi asuinpaikka. Kuntoutujalla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan heikentyneen vian, vamman tai sairauden vuoksi vähintään kaksi viidesosaa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajalta. Täytenä eläkkeenä työkyvyttömyyseläke myönnetään tilanteessa, jos työkyky on heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla. Muussa tapauksessa eläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä. Työeläkekuntoutusta haet lomakkeella 2136 työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.
 

7.2 Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut

Työ- ja elinkeinopalvelut eli TE-toimistot tarjoavat palveluita työnhakijoille ja työnantajille. Vammaisille ja pitkäaikaissairaille tarkoitettuja työllistymisen tukitoimia voidaan kohdentaa sekä työnantajalle että työntekijälle tai työharjoittelijalle ja nämä palvelut ovat ilmaisia. Työnantajalla on mahdollisuus hakea tukea palkkaukseen, palveluihin ja työympäristön muutoksiin, jos ne eivät kuulu työnantajan velvoitteisiin. Tällaisia tukimuotoja ovat esimerkiksi palkkatuki ja työolosuhteiden järjestelytuki. Työnantajalla voi olla mahdollisuus saada työ- ja elinkeinotoimiston maksamaa palkkatukea, jos työnantaja palkkaa työttömän selkäydinvammaisen työnhakijan, jonka vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi vaikuttaa työsuoritukseen tarjotussa tehtävässä. Palkkatuki on enintään 50% palkkakustannuksista, jos katsotaan, että työnhakijan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä. Tukijakso voi olla enintään 24 kuukautta kerrallaan. Työolosuhteiden järjestelytuki tulee arvioitavaksi, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan selkäydinvammaisen vamma tai muu sairaus edellyttää uusia työvälineitä, kalusteita tai muutostöitä työpaikalla. Tuella voidaan tarkoittaa myös toisen ihmisen antamaa apua ja tukea vammaiselle työntekijälle hänen työpaikallaan.
 
Kun halutaan tukea pitkään työelämästä pois olleen selkäydinvammaisen paluuta työhön tai on tarvetta kartoittaa eri ammatin- ja uravalintaan liittyviä vaihtoehtoja, voi työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työ- tai koulutuskokeilusta sekä työhönvalmennuksesta olla apua. Jos selkäydinvammaisella ei ole ammatillista koulutusta voi hän siinäkin tapauksessa hyötyä työ- ja koulutuskokeilusta tai työvalmennuksesta. Nuorisopalvelutakuu kohdistuu alle 25-vuotiasiin nuoriin selkäydinvammaisiin, ja se täydentää samalla nuorisotakuuta. Nuorisotakuun piiriin kuuluvan on mahdollista saada moniammatillisesti toteutettua palvelutarpeen arviointia, omatyöntekijän tukea, kohdennettuja sosiaalisen kuntoutuksen palveluita sekä muita tarvittavia palveluita, jotka toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelupiste, jonka palvelut on suunnattu alle 30-vuotiaille. Ohjaamossa voi saada ilmaiseksi apua työhön, koulutukseen tai arkeen liittyvissä asioissa muun muassa uraohjaajilta, palveluohjaajilta ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta.

59