Kuntoutusta ohjaava lainsäädäntö - Selkäydinvammaiset Akson ry

3. Kuntoutusta ohjaava lainsäädäntö

Vammaissopimuksen eli YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista tavoitteena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille ihmisille tasavertaiset ja täysmääräiset puitteet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien toteuttamiseen. Samalla sen avulla pyritään edistämään vammaisten ihmisten ihmisarvon kunnioittamista. Suomessa sopimus astui voimaan kesäkuussa 2016. EU:n lainsäädäntö ohjaa Suomen lainsäädäntöä ja samalla edellä kuvatusta vammaissopimuksesta on tullut myös osa Suomen voimassa olevaa lainsäädäntöä.

3.1. Perustus- ja kansanterveyslaki

Suomessa kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan hyödyntämisen pohjana käytetään perustuslakia. Perustuslaissa säädetään ihmisten perusoikeuksista, joihin kuuluu muun muassa oikeus elämään, oikeus koskemattomuuteen sekä oikeus sananvapauteen. Lain määritelmän mukaan Suomen kansalaisilla on myös muun muassa oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, työhön ja elinkeinon vapauteen, oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä oikeusturvaan.

Kansanterveyslaki määrittelee kansanterveystyön järjestämisestä kunnissa ja kuntayhtymissä. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan lain mukaisesti yksilön sairaanhoitoa ja kaikkea terveyden edistämistä, sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, jotka kohdentuvat yksilöön, ympäristöön, koko väestöön tai sen osaan. Kansanterveystyöllä ja perusterveydenhuollolla tarkoitetaan samaa asiaa. Kansanterveyslaki antaa ikään kuin raamit terveydenhuollon rakenteille.

3.2 Terveydenhuoltolaki sekä laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Terveydenhuoltolaki määrittää terveydenhuollon eli kansanterveystyön palvelut. Terveydenhuoltolain tarkoituksena on parantaa ja pitää yllä väestön hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista turvallisuutta sekä kaikkien väestöön kuuluvien työ- ja toimintakykyä. Lain avulla pyritään vähentämään terveyseroja väestön eri ryhmien välillä ja takaamaan yhdenvertaiset palvelut, niiden saatavuus ja laatu potilasturvallisuutta unohtamatta. Terveydenhuoltolain tarkoituksena on myös vankentaa terveydenhuollon palveluissa asiakaskeskeisyyttä ja vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on myös parantaa esimerkiksi kunnan terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuoltoa järjestettäessä sekä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistettäessä. Terveydenhuoltoon katsotaan lain mukaan kuuluvaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito. Terveydenhuoltopalveluita järjestettävästä kielestä säädetään myös tässä laissa. Terveydenhuoltolain mukaisia palveluja ovat muun muassa opiskelu- ja työterveyshuolto, neuvolapalvelut, sairaanhoito ja kotisairaanhoito, mielenterveys- ja päihdetyö sekä lääkinnällinen kuntoutus.

Terveydenhuoltolaki mahdollistaa kansalaisille myös vapauden valita hoitopaikan ja hoitavan henkilöstön. Potilas tai asiakas voi halutessaan valita tai vaihtaa sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa hän haluaa itseään hoidettavan. Myös pitkään oleskellessa oman kuntansa ulkopuolella, mahdollistuu tietyin edellytyksin myös hoidon saanti kotikunnan ulkopuolelta. Terveysaseman ja erikoissairaanhoidon yksikön vaihtamisesta tulee tehdä kirjallinen hakemus ja se on voimassa aina vähintään vuoden kerrallaan.

Hoitopaikan ja hoitohenkilökunnan valintamahdollisuuden lisäksi potilaan oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään erillisessä laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Lain tarkoituksena on taata tasavertainen, laadukas ja hyvä hoito ja kohtelu kaikille ilman syrjintää, ihmisarvon loukkaamista, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittaen. Sen avulla varmennetaan myös oikeusturvan toteutuminen. Lain puitteissa potilaan terveyden -ja sairaanhoidon palveluissa otetaan myös huomioon potilaan yksilölliset tarpeet, kulttuuri ja esimerkiksi äidinkieli. Lisäksi potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan itsemääräämisoikeutta, omaa tahtoa ja suostumusta kunnioittaen. Potilaalla on myös tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus siis saada katsoa ja tarkistaa häntä koskevat tiedot ja asiakirjat pyydettäessä. Laajemmin potilasasiakirjoista, niiden sisällöstä ja käsittelystä säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja tietosuojalaissa.

3.3 Erikoissairaanhoitolaki

Erikoissairaanhoidon palveluista ja niiden sisällöstä säädetään siis terveydenhuoltolaissa. Erikoissairaanhoitolaki antaa puitteet ja raamit kaikkien näiden palveluiden järjestämisestä. Kunta tai kuntayhtymä on velvollinen huolehtimaan kaikista erikoissairaanhoidon palveluista. Näin ollen kunnan tai kuntayhtymän on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Lain mukaan näillä kuntayhtymillä tulee olla sairaaloita ja tarvittaessa muita toimintayksiköitä erikoissairaanhoidon toteuttamiseksi.

3.4 Sosiaalihuoltolaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on ylläpitää ja kohentaa kaikkien hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Lain avulla pyritään vähentämään ihmisten välistä eriarvoisuutta ja lisäämään osallisuutta. Lain tarkoituksena on turvata ihmisille yhdenvertaisin perustein kaikki ne sosiaalipalvelut ja muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeenmukaisia, riittäviä ja mahdollisimman laadukkaita lisäämään ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta.

Sosiaalihuoltolaki jakaa sosiaalipalvelut yleisiin ja erityisiin sosiaalipalveluihin. Näitä yleisiä sosiaalipalveluita ovat muun muassa sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö ja kotipalvelu, asumis- ja laitospalvelut sekä liikkumista tukevat palvelut. Erityisiin sosiaalipalveluihin kuuluu esimerkiksi vammaispalvelut, kuntouttava työtoiminta, omaishoidon tuki ja päihdehuollon palvelut. Näistä palveluista tarkemmin oppaan kohdassa Sosiaalihuollon palvelut ja tukitoimet.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista eli asiakaslaki määrittelee sosiaalihuollon piirissä olevan asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet. Lain tarkoituksena on asiakaslähtöisyyden edistäminen ja korostaa asiakkaan oikeutta hyvään ja laadukkaaseen palveluun ja kohteluun. Lain tavoitteena on myös vahvistaa asiakassuhteen luottamuksellisuutta. Asiakaslain puitteissa sosiaalihuoltolaissa määriteltyjä sosiaalipalveluja ja muita tukitoimia saava asiakas on oikeutettu saamaan laadukasta, hyvää ja tasavertaista palvelua ja kohtelua ilman syrjintää. Sosiaalihuolto toteutettaessa tulee ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet, toiveet, mielipiteet, itsemääräämisoikeus, äidinkieli ja muun muassa kulttuuriset taustatekijät. Asiakas on otettava huomioon häntä koskevissa päätöksissä ja hänelle on kerrottava ymmärrettävästi kaikki palvelu- ja toimenpidevaihtoehdot ja niiden vaikutukset asiakkaan asiassa.

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on tehtävä hoito-, palvelu-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, ellei kyseessä ole hetkellinen neuvonta ja ohjaus tai suunnitelman laadinta on muista syistä tarpeetonta. Kuntoutukseen liittyvistä suunnitelmista oppaan seuraavassa luvussa tarkemmin. Asiakaslain mukaan asiakkaalla on myös oikeus saada nähdä ja tarkistaa häntä koskevia tietoja ja asiakirjoja. Aiheesta tarkemmin tietosuojalaissa ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä.

3.5 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista eli vammaispalvelulain tarkoituksena on parantaa vammaisen ihmisen yhdenvertaisuutta olla, elää ja toimia muiden kanssa yhteiskunnan jäsenenä. Lain päämääränä on poistaa niitä haittoja ja esteitä, joita vammaisuus tuo tullessaan. Laki määrittää vammaisuuden ja lain eri palveluihin vaadittavat kriteerit palvelukohtaisesti. Kriteerinä kaikissa palveluissa ja tukitoimissa on, että henkilöllä on vian, vamman tai sairauden myötä pitkäaikaisia erityisiä vaikeuksia arjessa selviytymiseen ja tavanomaisista arjen toiminnoista suoriutumiseen.

Palvelut järjestetään vammaisille ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaan. Vammaispalvelulaki on sosiaalihuoltolakiin nähden toissijainen ja sitä tulee soveltaa tilanteessa, jolloin sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät riitä tai vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Lain puitteissa kunta on velvollinen järjestämään laissa mainittuja palveluita ja tukitoimia kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti yksilöllistä tarveharkintaa unohtamatta. Asiakkaan tarvittavat palvelut ja tukitoimet kirjataan palvelusuunnitelmaan ja sitä tarkistetaan säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Vammaispalvelulain nojalla kunnan järjestämistä palveluista oppaassa myöhemmin.

3.6. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään tukitoimista, joilla työllistymisen edellytyksiä voidaan parantaakun työttömyys on jatkunut pitkään. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on vahvistaa ihmisen arjen- ja elämänhallinnan taitoja. Kunnan järjestämän palvelun tarkoituksena on myös edistää kuntoutujan työelämävalmiuksia ja mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja julkiseen työvoimapalveluun, jota työ- ja elinkeinoviranomainen tarjoaa. Kuntouttavalla työtoiminnalla halutaan myös vahvistaa ihmisen työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä.

3.7 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista

Kansaneläkelaitos eli Kela järjestää ja korvaa tämän lain puitteissa vakuutetuille kuntoutusta ja turvaa kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana. Lain nojalla Kela korvaa ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa ja harkinnanvaraisena kuntoutuksena kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, neuropsykologista kuntoutusta, OPI-kursseja ja moniammatillista yksilökuntoutusta. Näistä palveluista ja niiden hakemisesta on tässä oppaassa myöhemmin tarkemmin.

Kela korvaa myös kuntoutukseen liittyvistä matkoista tai itse kuntoutukseen liittyviä kustannuksia tämän lain nojalla. Kelan korvaamat kuntoutusrahaetuudet ovat:

kuntoutukseen liittyvät matkakorvaukset vuotuisen omavastuun ylittävältä osalta (vuonna 2020 omavastuuosuus oli 300€)
kuntoutusraha ja osakuntoutusraha
ylläpitokorvaus (9€/päivä)
harkinnanvarainen kuntoutusavustus

3.8 Työterveyshuoltolaki

Työterveyshuoltolain tarkoituksena on säätää reunaehdot työnantajan velvollisuuksista työterveyshuollon järjestämiseksi. Lisäksi tässä laissa säädetään siitä, mitä työterveyshuolto pitää sisällään ja miten se tulee järjestää. Lain tarkoituksena on edistää työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Tavoitteena on ehkäistä työhön liittyvien tapaturmien ja sairauksien syntymistä, vahvistaa työympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä edistää työyhteisön toimintaa. Lain avulla halutaan myös tukea työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä terveyttä työuran eri vaiheissa.

Työterveyshuoltolaki määrittelee, että työterveyshuollon palvelut tulee kirjata erilliseen sopimukseen työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Lisäksi siinä määritellään yhteistoimintavelvoitteesta eli yhteistyöstä ja kuntoutukseen ohjauksen velvoitteesta työntekijän, työnantajan, työterveyshuollon, perus- tai erikoissairaanhoidon sekä kuntoutusta järjestävien tahojen välillä. Lain mukaan työnantaja on velvollinen ilmoittamaan, jos työntekijän sairauspoissaolo on jatkunut yli kuukauden. Kahden kuukauden sairauspoissaolon jälkeen Kela selvittää työntekijän mahdollisuudet päästä kuntoutukseen. Kun sairauspoissaoloa on kestänyt 90 päivää, työterveyshuollon lääkärin tulee viimeistään tehdä lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja suunnitelma työhön palaamiseksi. Työntekijän tulee hakea sairauspäivärahaa kahden kuukauden sisällä siitä, kun etuutta halutaan saada. Tämä on niin sanottu 30-60-90 -päivän sääntö.

3.9 Työntekijän eläkelaki

Työntekijän eläkelaissa määritellään säädökset yksityisellä alalla työskentelevän työntekijän oikeudesta vanhuuseläkkeeseen, osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen, työkyvyttömyyseläkkeeseen, työuraeläkkeeseen, kuntoutukseen sekä työntekijöiden edunsaajan oikeudesta perhe-eläkkeeseen. Laissa mainittujen eläkkeiden ja kuntoutuksen sisällöistä ja pääsykriteereistä tarkemmin oppaan kohdassa Työeläkejärjestelmien palvelut.

3.10 Työtapaturma- ja ammattitautilaki

Jos ammattitauti tai työtapaturma on todettu lääketieteellisin tutkimuksin, on selkäydinvammaisella työntekijällä Työtapaturma- ja ammattitautilain puitteissa oikeus korvauksiin ammattitaudin tai työtapaturman vuoksi. Laissa määritellään myös yrittäjän oikeudesta vakuuttaa itsensä ammattitaudin tai työtapaturman varalta. Tässä laissa tarkoitettuun, työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvaan sairaanhoitoon sisältyy ensihoidon, lääkkeitten sekä hoitotarvikkeiden lisäksi sairaanhoitona annettava lääkinnällinen kuntoutus. Tämän lain mukainen lääkinnällinen kuntoutus koostuu:

kuntoutusneuvonnasta ja -ohjauksesta
toiminta- ja työkyvyn kuntoutustarpeen arvioinnista
kuntoutustutkimuksista
terapioista, joiden päämäärä on kuntoutujan toimintakyvyn paraneminen ja ylläpitäminen
lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä, johon kuuluu apuvälineiden sovitus, mahdolliset muutostyöt, kokeilu, käytön opastus ja seuranta sekä mahdollisesti myös apuvälineen kuljetus, huolto ja korjaustyöt
sopeutumisvalmennuskursseista
kuntoutusjaksoista avo- tai laitoshoidossa

3.11 Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta

Laissa liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta säädetään selkäydinvammaisen henkilön kuntoutuksesta, jos vammautuminen on sattunut liikenneonnettomuudessa. Laissa määritellään oikeus kuntoutuksen korvaukseen henkilölle, jonka työ- tai toimintakyky tai ansiomahdollisuudet ovat liikennevahingon takia heikentyneet. Tämän lain puitteissa kuntoutus korvataan myös, jos katsotaan todennäköiseksi, että henkilön työ- tai toimintakyky tai ansiomahdollisuudet voisivat myöhemmin olennaisesti heikentyä liikennevahingon vuoksi.

Kuntoutujalle korvataan aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ja ansionmenetykset kuntoutukseen ja siihen osallistumiseen liittyen tämän lain nojalla. Liikennevakuutuslain perusteella kuntoutuksena korvataan kuntoutujan työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai ylläpitämiseksi kustannukset, jotka aiheutuvat sellaisista tarpeellisista toimenpiteistä, joiden avulla kuntoutuja vamman tai sairauden aiheuttamista rajoituksista ja toimintakyvyn alenemasta huolimatta kykenee jatkamaan aiemmassa työssään tai ammatissaan. Kuntoutustarvetta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa kuntoutujan ikä, aikaisempi toiminta, koulutus, asumisolosuhteet, vammasta tai sairaudesta aiheutuvat rajoitukset sekä kuntoutujan edellytykset sijoittua työhön tai ammattiin työmarkkinoilla kuntoutuksen päätymisen jälkeen.

Lain perusteella työ- ja ansiokykyyn liittyvänä kuntoutuksena korvataan:

kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia kartoittavat selvitykset
työ- ja koulutuskokeilut
ammatillinen koulutus
työhönvalmennus
kuntoutukseen liittyvät tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset
elinkeinotuki tai koroton laina työvälineiden -ja laitteiden hankintaan ammatinharjoittamisen tai oman yrityksen perustamisen tukemiseksi
apuvälineet työnteon turvaamiseksi
avustus tai koroton laina auton hankintaa varten kodin ja työpaikan välisiin matkoihin, jos kulkeminen julkisilla tai muutoin ei onnistu
matkakustannukset vaikeavammaisen ollessa estynyt käyttämään julkisia kulkuvälineitä
muut rinnastettavissa olevat palvelut

Liikenneonnettomuudessa vammautuneen työ- ja toimintakyvyn sekä sosiaalisen suoriutumisen takaamiseksi ja ylläpysymiseksi kuntoutus korvataan vakuutusyhtiön maksusitoumuksella, ellei kuntoutuksen järjestämisen katsota olevan jonkin muun tahon, kuten terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon tehtävä. Kuntoutustoimenpiteet, jotka korvataan ovat:

kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia kartoittavat tutkimukset
kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa
apuvälineet
asunnonmuutostyöt
sopeutumisvalmennuskurssille ja muuhun kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneet kustannukset
vaikeavammaisen palveluasumisesta aiheutuneet kustannukset
tulkkipalvelusta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset näkö-, kuulo- tai puhevammaiselle
ansionmenetyskorvaus kuntoutuksen ajalta lain määrittelemin ehdoin
muut yllä mainittuihin rinnastettavat palvelut