Selkäydinvammaiset Akson ry

Hyväksytty yhdistyksen perustavassa kokouksessa Helsingissä 13.6.2009.

Muutosehdotus koskien pykälää viisi (5§) puheenjohtajan toimikauden pidentäminen sekä toimikausien määrän rajoittaminen, hyväksyttiin Selkäydinvammaiset Akson ry:n kevätkokouksessa 18.4.2015 Lahdessa. Tämä muutos vahvistettiin ylimääräisessä vuosikokouksessa 22.9.2015 Helsingissä. Pykälään kahdeksan (8§) korvattu Patentti- ja rekisterihallituksen kehoituksesta teksti ”1/10 varsinaisista jäsenistä” tekstillä ”1/10 äänioikeutetuista jäsenistä”. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksynyt sääntömuutoksen 6.10.2015

Tulostettava versio 
Taloussääntö

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Selkäydinvammaiset Akson ry – Ryggmärgsskadades förening Akson rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialue Suomi. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä the Finnish Association of Spinal Cord Injured Akson. Yhdistys on suomenkielinen, mutta se käyttää toiminnassaan myös ruotsin kieltä.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja tukea selkäydinvammaisten henkilöiden hoito- ja kuntoutusmenetelmiä, selkäydinvammaisten hoito- ja kuntoutusorganisaatioita, sekä niihin liittyvää tutkimusta, tukea ja edistää selkäydinvammaisten henkilöiden elämänlaadun parantamista koskien mm liikkumista, opiskelua, työllistymistä, itsenäistä asumista sekä selkäydinvammaisten henkilöiden läheisten sopeutumista.

3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. tukee ja toteuttaa kampanjoita, joilla ehkäistään selkäydinvammojen syntymistä,

2. tukee ja kehittää selkäydinvammaisten henkilöiden kokonaisvaltaista hoito- ja kuntoutustoimintaa, elinikäistä terveydentilan seurantaa, niihin liittyvää tutkimusta, sekä myöntää niihin avustuksia,

3. tukee ja järjestää selkäydinvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä vertaistukihenkilötoimintaa sekä sopeutumiseen tähtääviä kursseja,

4. järjestää koulutusta, esitelmä- ja kulttuuritilaisuuksia, konferensseja sekä seminaareja, jotka liittyvät sen toiminta-alaan,

5. julkaisee ja tukee selkäydinvammaisuuteen ja selkäydinvammaan liittyviä tutkimuksia ja kirjoituksia,

6. on yhteydessä kansainvälisissä selkäydinvammaverkostoissa edistääkseen yhteisiä intressejä,

7. osallistuu vammaispolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä valvoo selkäydinvammaisten oikeuksien toteutumista,

8. edistää vammaisten urheiluseurana jäsentensä liikuntamahdollisuuksia järjestämällä harrasteliikunta- ja kilpaurheilutoimintaa,

9. edistää selkäydinvammaisten lasten ja nuorten mahdollisuuksia aktiiviseen elämään,

10. avustaa ja tukee mahdollisuuksien mukaan jäseniä ja heidän läheisiään.
Yhdistyksen toiminnasta mahdollisesti koituva tuotto on käytettävä mainittujen päämäärien edistämiseksi. Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä, arpajaisia ja maksullisia tilaisuuksia. Yhdistys voi hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä järjestää pienimuotoista myyntiä sekä ryhtyä muihinkin samantapaisiin yhdistyksen tarkoitusta tukeviin toimenpiteisiin yhdistyslain 5 §:n mukaisesti. Eri toimenpiteitä varten yhdistys hankkii asianomaiset luvat

4 § Jäsenet

Yhdistyksellä on kolmentyyppisiä jäseniä:

a) Varsinaiset jäsenet: Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä henkilö, jolla on selkäytimen vaurio;

b) Kannatushenkilöjäsenet: Kannatushenkilöjäseneksi voi liittyä kuka tahansa, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista; 

c) Kannatusyhteisöjäsenet: Kannatusyhteisöjäseneksi voi liittyä mikä tahansa Suomessa rekisteröity oikeushenkilö, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista.

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai hallituksen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittävällä ilmoituksella.
Yhdistyksen jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun tai vaihtoehtoisen kertaluonteisen ainaisjäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen varsinainen kokous. Jäsenmaksut päätetään erikseen kunkin jäsentyypin osalta. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen kunkin jäsentyypin osalta. Mikäli jäsen on kahden vuoden ajan jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta, hallitus voi päättää hänen erottamisestaan.

5 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, 4 - 8 varsinaista jäsentä ja 2 - 4 varajäsentä. Hallitus voi tarvittaessa kutsua kokouksiin asiantuntijajäseniä.

Vara- ja asiantuntijajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Varajäsenten äänivalta hallituksen kokouksissa määräytyy sen mukaan, kuinka monta hallituksen jäsentä on estynyt kokouksesta. Varajäsenten keskinäinen äänivaltaisuusetusija ratkaistaan siten, että heidät asetetaan arvalla ratkaistavaan etusijajärjestykseen yhdistyksen syyskokouksessa.
Hallituksen puheenjohtajan, varsinaisten jäsenten ja varajäsenten on oltava 4 §:n a-kohdassa tarkoitettuja yhdistyksen varsinaisia henkilöjäseniä.

Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että puolet varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisen kerran erovuoroisuus ratkaistaan valinnan yhteydessä arvalla. Tarvittaessa erovuoroisten määrä pyöristetään alaspäin.

Puheenjohtaja valitaan yhdistyksen kokouksessa joka toinen vuosi. Toimikausi on kaksi (2) vuotta. Hallitus valitsee varsinaisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan vuosittain vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Puheenjohtaja voi toimia enintään kolme (3) toimikautta yhtämittaisesti. 

Sihteerin, taloudenhoitajan ja muut mahdolliset toimihenkilöt hallitus valitsee joko keskuudestaan tai sen ulkopuolisista henkilöistä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen äänivaltaisista jäsenistä on paikalla. Hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi henkilökysymyksissä arpa.

6 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa, kaksi yhdessä tai hallituksen määräämä henkilö yksin.

7 § Yhdistyksen tilikausi

Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on jätettävä tilintarkastajille vähintään kolme viikkoa ennen kevätkokousta.

8 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous, joka on pidettävä huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous, joka on pidettävä marraskuun loppuun mennessä hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana. Hallitus lähettää jäsenille ennakkotiedon kevät- ja syyskokouksen ajankohdasta kaksi kuukautta ennen kokousta.

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta toimittamalla kokouskutsu sähköpostilla jäsenten yhdistykselle ilmoittamiin sähköpostiosoitteisiin. Mikäli jäsen ei ole ilmoittanut yhdistykselle sähköpostiosoitetta, kokouskutsu toimitetaan kyseiselle jäsenelle joko tekstiviestinä tai kirjeitse jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan osoitteeseen.

Jos hallitus tai yhdistyksen kokous niin päättää tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä hallitukselta kirjallisesti vaatii kokouksen koolle kutsumista, on hallituksen toimitettava kutsu ylimääräiseen kokoukseen, joka on pidettävä neljän viikon kuluessa.

Yhdistyksen kokouksissa tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt ja vaaleissa arpa.

Yhdistyksen kokouksissa on äänivalta ainoastaan yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä. Muilla jäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen kokoukset avaa hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, jonka jälkeen puhetta johtaa kokouksen valitsema puheenjohtaja.

Yhdistyksen varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syyskokous.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. hallituksen laatima yhdistyksen vuosikertomus ja tilipäätös edelliseltä vuodelta sekä tilintarkastajien lausunto,

2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta,

3. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille tilivelvollisille edelliseltä kalenterivuodelta,

4. päätetään muista kokoukselle sääntömääräisessä ajassa (yksi kuukausi) esitetyistä asioista.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. päätetään hallituksen esittämän toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä seuraavalle kalenterivuodelle,

2. päättää hallituksen jäsenten palkkioista ja matkakulukorvauksista,

3. valitaan hallituksen puheenjohtaja,

4. valitaan yhdistyksen hallituksen äänioikeutetut ja varajäsenet jäsenet erovuoroisten tilalle,

5. valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavalle kalenterivuodelle,

6. päätetään jäsenmaksujen suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle,

7. käsitellään muut hallituksen sekä muut hallitukselle vähintään kuukautta aikaisemmin jätetyt esitykset, jotka on mainittu kokouskutsussa.

9 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen varsinainen kokous, ja muutos vahvistetaan seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan annetuista äänistä (molemmissa kokouksissa) vähintään ¾ äänten enemmistöllä tehty yhtäpitävä päätös. Yhdistyksen purkautuessa sen varat ja omaisuus on luovutettava yhdistyksen viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti Suomessa toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle, joka toimii samojen päämäärien hyväksi, joita yhdistys on edustanut.