Tutkittua tietoa virtsatieinfektioista ja niiden ehkäisystä

Coloplast pyrkii jatkuvasti lisäämään ymmärrystään hoitotarvikkeiden käyttäjien kohtaamista haasteista ja heidän tarpeistaan. Näin varmistetaan, että uusia tuotteita kehitetään todellisiin tarpeisiin. Siispä Coloplast toteuttaa vuosittain useita tutkimuksia eri maissa.

Hiljattain Tanskassa toteutetussa tutkimuksessa[1] tarkasteltiin toistokatetrointia tekevien henkilöiden tautitaakkaa, terveyspalveluiden käyttöä ja sairaalahoidon tarvetta. Rekisteritutkimuksen analyysi kohdistettiin henkilöihin, joilla oli vuoden sisällä diagnosoitu virtsarakon toimintahäiriö ja joko selkäydinvamma tai MS-tauti.

Tutkimuksessa selvisi, että virtsatieinfektiot olivat näillä tarkastelluilla ryhmillä merkittävä tautitaakka. Virtsatieinfektiot olivat pääasiallisin syy sairaalahoidon tarpeelle, pidemmille sairaalajaksoille ja korkeammille hoitokustannuksille verrattuna kontrolliryhmään. Selkäydinvammaisilla virtsatieinfektioihin liittyvä sairaalapäivien määrä oli 43-kertainen kontrolliryhmään verrattuna. Virtsatieinfektioiden tautitaakka näkyi myös moninkertaisena antibioottien tarpeena.

Tanskassa toteutetun tutkimuksen tuloksia tukee Suomessa keväällä 2022 toteutettu kyselytutkimus katetroijille[2]. Kyselyn tulosten perusteella virtsatieinfektiot ovat yhtä lailla Suomessa yleinen ja vakava ongelma katetroijien parissa. Kyselyn vastaajista 80 prosentilla oli ollut vähintään yksi virtsatietulehdus katetroinnin aloittamisen jälkeen. Lähes puolella oli ollut virtsatietulehduksia viimeisen vuoden aikana. Heistä useampi kuin joka kolmas henkilö kärsi toistuvista virtsatietulehduksista, eli tulehduksia oli ollut vuoden aikana 3 tai enemmän. Pahimmillaan niitä oli ollut vuodessa yli seitsemän.

Yleisimmät virtsatietulehduksen havaitut oireet olivat pahanhajuinen ja samea virtsa. Huolestuttavinta kyselyn tuloksissa oli se, että joka viides virtsatietulehduksista kärsinyt henkilö kertoi joutuneensa tulehduksen vuoksi sairaalaan viimeisen vuoden aikana (Kuvio 1). Tämä löydös vahvistaa tanskalaisen rekisteritutkimuksen luomaa kuvaa virtsatietulehdusten vakavuudesta sekä sairaalahoidon tarpeen yleisyydestä.

  

Edellä mainittujen selvitysten lisäksi uutta tutkimustietoa on saatu myös nimenomaan virtsatietulehduksille altistavista tekijöistä. Urologi Michael Kennelly tutkijakollegoineen toteutti laajan katsauksen aiheeseen[3], ja tuloksena syntyi virtsatieinfektioiden riskitekijämalli (Kuvio 2). Malliin on koottu kaikki tieteellisen tutkimuksen osoittamat virtsatieinfektioille altistavat tekijät.

Yleissairaudet ja virtsateiden yksilölliset tekijät ovat sellaisia, joihin katetroijat eivät itse juuri pysty vaikuttamaan. Sen sijaan hoitoon sitoutuminen pitää sisällään asioita, joihin kaikki katetroijat voivat itse vaikuttaa. Näitä ovat riittävän usein virtsarakon tyhjentäminen eli katetroiminen, riittävässä määrin juominen, hygieeninen katetrointimenetelmä sekä oikeanlainen katetrointitekniikka. Näillä keinoilla vältetään bakteerien joutumista virtsateihin sekä minimoidaan tulehduksille altistava jäännösvirtsa virtsarakossa.

Coloplastin rooli virtsatieinfektioiden ehkäisyssä on ennen kaikkea valmistaa sellaisia katetreja, jotka mahdollistavat hygieenisen katetroinnin, minimoivat virtsaputken vauriot ja tyhjentävät virtsarakon mahdollisimman täydellisesti. Coloplastin Tuki-palvelussa myös tuetaan hoitoon sitoutumista ohjaamalla oikeanlaisiin katetrointirutiineihin.

Virtsatieinfektiot ovat katetroivien henkilöiden parissa vakavasti otettava ongelma. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että hoitohenkilökunnan, katetroivien henkilöiden ja tuotteiden valmistajan välisellä hyvällä yhteistyöllä pystymme minimoimaan tulehduksille altistavat riskitekijät ja lisäämään hyvinvointia.

  

 

Lähteet:

[1] M.L. Buchter et al. (2022). Burden of illness the first year after diagnosed bladder dysfunction among people with spinal cord injury or multiple sclerosis – a Danish register study. Expert Review of Pharmacoeconomics & Outcomes Research.

[2] Coloplastin asiakaskysely katetroijille, n=133 (2022).

[3] Kennelly et al. (2019). Adult Neurogenic Lower Urinary Tract Dysfunction and Intermittent Catheterisation in a Community Setting: Risk Factors Model for Urinary Tract Infections. Advances in Urology, Vol 2019.