Vamma ei katoa iän myötä, ei myöskään kuntoutuksen tarve
Teksti: Alicia Perho
"Kuntoutusmäärät putosivat 40% kun täytin 65 vuotta ja jälleen 35% kun täytin 69 vuotta. Kela ja kunta eivät rahoita kuntoutusta samalla tasolla, vaikka laki edellyttää antamaan kuntoutusta tarvittavassa määrin iästä riippumatta."
Tämä on yksi Aksonin kyselyn vastauksista, joka kertoo ikääntyvien selkäydinvammaisten todellisuudesta Suomessa. Kun ns. työikä päättyy, vähenee kuntoutuksen määrä merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että ikääntyneiden kuntoutukseen ei ole varattu riittävästi rahaa.
Säästöjä olisi kuitenkin mahdollista saada antamalla ikääntyneelle väestölle säännöllistä ja laadukasta kuntoutusta. Ryynänen, Vauramo, Malmi ja Koikkalainen ovat selvityksessään ’Sote ja ikääntymisen ongelmat – selviämispolun etsintää’ laskeneet, että ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon kustannukset ovat 55 000 euroa vuodessa yhdeltä henkilöltä. Tästä voitanee loogisesti ajatella, että jokainen vuosi, jolloin ikääntynyt ei tarvitse ympärivuorokautista hoitoa, säästää saman verran rahaa. Tuo euromäärä riittää esim. lähes 890 fysioterapiakäyntiin, jolla saa kertaviikkoisen yksilökuntoutuksen noin 20:lle ikääntyneelle. Kuntoutus maksaa itsensä takaisin, jos sillä pystytään vähentämään yksi ympärivuorokautisen hoidon vuosi jokaista 20 kuntoutuksen saajaa kohden.
Todellisuus on kuitenkin hyvin toisenlainen. Valitettavasti ikääntyneet selkäydinvammaiset sinnittelevät vamman ja kipujen kanssa. Tämä ei edistä itsenäistä selviytymistä kotona.
”Avokuntoutuksen tarve ei vähene, kun täyttää 65v, vaan vammasta ja liitännäissairauksista johtuen lisääntyy. Mutta sitä vähennetään. Toki omakustanteisesti voi saada lisää. Eläke ei vaan riitä. Laitoskuntoutukseen en ole päässyt moneen vuoteen. Kivunhoito ei toimi, kärsin jatkuvista kovista hermosäryistä.” Näin kuvaa omaa tilannettaan yksi kyselyyn vastanneista.
Myös ikääntyneiden kuntoutuksen vaikuttavuus -asiantuntijaryhmä on kiinnittänyt huomiota ikäihmisten kuntoutukseen. Asiantuntijaryhmän mukaan toimiva ja oikea-aikainen iäkkäiden kuntoutus on avaintekijä, jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokykyyn. Kuntoutus vähentäisi esimerkiksi päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja.
Akson teki loppuvuonna 2022 kyselyn siitä, miten selkäydinvammaiset kokevat oman hoitonsa ja kuntoutuksensa toteutuneen. Kysyimme myös, mikä hoidossa ja kuntoutuksessa meni huonosti ja missä olisi kehitettävää. Kuntoutuksen merkittävä vähentyminen iän myötä oli yksi kyselyssä esiin noussut asia.
”Ei mikään muu mennyt pieleen kuin ikä. Sain todella hyvää kuntoutusta 65v asti. Olen saanut myös hyvää kaupungin kuntoutusta, mutta huomattavasti vähemmän. Ei ole resursseja.”
Lisää tietoa Aksonin kyselyn tuloksista löytyy uusimmasta Selkäydinvamma-lehdestä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Coloplastin kanssa.
#kuntoutusviikko